Odotin hartaana tätä maaliskuun sny lähetystä ja kävi samoin kuin helmikuun lähetyksen kanssa..lähetys postitettiin molemmilla kerroilla viimesinä päivinä..ja molemmat paketin on ollut pettymys..langat on ollut ihan kivoja ei sen puoleen, mutta tämä lähetys, langasta ei muuta tietoa kuin mukana tullut A4 lappu että lanka on suomen lampaan villaa..ei mitään kommentteja tai välimuistamista kortin muodossa..eli nyt minulle viimeisellä sny osallistumisella..sitten sattui juuri tällainen pari joka vain lähettää paketin ja se on siinä...vähän voisi laittaa mielikuvitusta pakettiin mukaan..vihjeitä varmaan löytyy sny kierroksen blogista..mutta mitä pienistä kun ei ne isotkaan meistä..
Hieman on myös mukavia juttuja sattunut..mutta tästä kaikkein tärkeimmästä kerron myöhempänä..huomasin tuossa eräänä päivänä että joudunkin terästämään joskus lapsena opittua ruotsin kielen taitoa..
Kun olin 11 vanha muutettiin perheen kanssa ruotsista takaisin suomeen ja puhuin silloin erittäin hoonoo soomee..lukeminen ja kirjoittaminen oli hankalaa suomeksi..mutta kyllä se näköjään pitää paikkansa että se kieli minkä olet lapsena oppinut ja et ole sitä käyttänyt ja sitten kun käyttö tulee ajankohtaiseksi niin kyllä ne sanat on pikku hiljaa palautumassa..joka päivä aivo solut tuottaa uusia sanoja..
Neulomossa oleva uwa2013 seisoo mun osalla kun oon innokkaasti tikuttanut ja virkannut vauvan juttuja..voi kun olisi yhtä monta kättä kuin mitä ideoita tuolla pää nupissa syntyy..paljon on myös ohjeita kysytty näistä mun tuotoksista..ehkä jonain päivänä jaksan myös keskittyä ohjeen kirjottamiseen..nythän on niin että otan langan pyöröt tai koukun käteen ja lähden työstämään pää nupissa muhivaa ideaa...
Ja nyt sitten arvontaan eli Lila on blogissa laittanut huivi arvonnan..
Hyvää viikonloppua kaikille..mekko sai seurakseen housut ja lopussa näette millasta jälkeä syntyy kun mun pikku iso herra bruce on ruokaillut..
Kyllä ihanat vaatteet nukella. Minunkin pitäisi tommosia tehdä,vaan sepä se,kun päässä on ihan liikaa ideoita. Ei koko elämä edes riitä kaiken sen toteuttamiseen.
VastaaPoistaJust tuollai meidänkin koiruli ruokaillessa sotkottaa. Paitsi se,että sillä ei koskaan jää muruakaan kuppiin:)
Juu, ihan kuin meidän Jalmari-kisu. Lattia aina ihan kamala...ääk.
VastaaPoistaOmpas kurjaa, että sinulle jää huono maku ja muisto viimeisestä sny-kierroksesta. Minä olen mukana tässä ensimmäistä kertaa ja jotenkin odotukset oli vähän kovemmat mitä tämä nyt on ollut, se kihelmöivä jännitys on laantunut. Toivottavasti pari viimeistä kuukautta muuttaa suunnan ja saat tästäkin itsellesi hyvän muiston!
VastaaPoistaKurjaa ettei pari huomioi =( itselle on onneksi aina sattunut pariksi ihminen, jolla on aikaa sny-touhulle! Tuosta alakuvasta tuli ihan mieleen viimeöinen lapsenlikkakeikka. Jälki oli kutakuinkin tuon näköistä, kun herra 2v istahti traktorihommien tiimellyksessä kissan vesikuppiin =)
VastaaPoistaKiitos kommenteista, pitäis vaan käydä täälläkin vähän useimmin päivittelemässä
VastaaPoista